PPJ Iltakoulu 20.4. - valmennus, lahjakkuus, fyysinen harjoittelu kasvuiässä
Illan aihe: Lasten ja nuorten jalkapalloharjoittelu – näkökulmia oppimiseen, kokonaisvaltaiseen valmentamiseen ja fyysiseen kehitykseen.
Fyysinen harjoittelu lajin ehdoilla vai irrallaan? Tapahtuuko jalkapalloharjoituksissa oppimista, onko valmentaja myös opettaja? Miksi valmennat? itseäsi vai pelaajia varten? Tekeekö valmentaja pelaajia vai tekeekö pelaaja itsestään pelaajan? Illan aiheesta pitivät esityksensä fysioterapeutit Lasse Lagerblom ja Sasu Setälä.
Perjantaisen illan Lauttasaaren Bistro Telakassa aloitti fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja Lasse Lagerblom. Hän on taustaltaan entinen Veikkausliigan pelaaja, ja toimii nykyään mm. Helmareiden (Suomen naisten jalkapallomaajoukkue) fysioterapeuttina. Lagerblom painotti peruskestävyysharjoittelun merkitystä mm. koululaisten arjessa. Treenien monipuolisuus ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä; esim. nopeusharjoitukset kannattaa suorittaa levänneenä treenien alussa. Keskustelua Iltakoulussa herätti myös kasvuikäisen kuormittaminen: Lagerblomin mukaan esim. kasvupyrähdyksessä olevan nuoren ei kannata tehdä tiettyjä harjoituksia (hypyt, loikat). Entä miten loukkaantuneen pelaajan toipumista parhaiten edistetään – levolla vai liikunnalla - ja kenellä siitä on vastuu?
Illan toisen puheenvuoron piti fysioterapeutti, PPJ:n Fortum tutor Sasu Setälä. Hänen taustansa on myös jalkapallopainotteinen: 15 vuotta HJK:n fysiona sekä 10 vuotta poikamaajoukkueiden fysiikkavalmentajana. Setälä on myös UEFA B-tason valmentaja, ja hän haastoi omasta näkökulmastaan mm. PPJ:n valmentajia ajattelemaan asioita eri tavalla. Jos valmentajan titteli muutettaisiin oppimisen suunnittelijaksi, mitä tapahtuisi? Setälän mukaan tällöin oppiminen olisi keskiössä, toiminnan laatu paranisi ja pelaajat nähtäisiin yksilöinä. Voittamisen ei pitäisi olla tärkeintä, vaan sen että harjoituksissa opeteltuja taitoja käytetään hyvin. Setälä haastoi valmentajat ajattelemaan harjoitusten intensiteettiä: paljonko ajallisesti on konkreettista toimintaa, paljonko pallokosketuksia? Ovatko lapset innostuneita, tapahtuuko oppimista?
Setälä uskalsi antaa myös kritiikkiä: jos treenit eivät suju odotetusti, ei valmentajan kannata huutaa lapsille vaan vaihtaa itse näkökulmaa. Innostus lisää innostuneisuutta, motivaatio kasvaa kun pelaajat viihtyvät. Hän muistutti myös PPJ:n valmentajia siitä, että aloittelijoille pitää järjestää parhaat valmentajat, ei talenttiryhmälle.
Mitä on lahjakkuus? Sitä pohtivat sekä Lagerblom että Setälä esityksissään. Onko lahjakkuus geeneissä vai päästäänkö samoihin tuloksiin monipuolisella ja kasvutekijät huomioon ottavalla harjoittelulla? Lahjakkuus vai harjautuneisuus? oli eräs Setälän teemoista. Onko totta, että alkuvuonna syntyneet pärjäävät jalkapallossa paremmin? Onko lahjakkuus syntymälahja? Murrosiän myötä lahjakkuuden piirteet ja minäkäsitys muuttuvat, ja sitä myöten myös pelaajan menestystekijät saattavat muuttua.
Sasu Setälän esityksen oli tarkoitus herättää valmentajat ajattelemaan omaa toimintaansa eri näkökulmista: kenen takia valmennat, kenelle suunnittelet toiminnan? mitä tavoittelet valmentamisella? Tavoitteiden asetus, motivaation kasvattaminen, ilo ja innostus - kaikki tärkeitä asioita valmennuksessa. Sasu Setälän ajatuksia lasten treenauksesta voi lukea Junnulehden arkistosta, numerosta 1/2016.
Kiitos illasta sekä esiintyjille että osallistujille sekä illan isäntä Akke Orrströmille. Ilta oli ajatuksia herättävä ja mielenkiintoinen jälleen kerran!
